Sivuston Arvoarvostelut kommentit

aralas on kommentoinut artikkelia Aleksanteri

aralas — Mon, 08 Feb 2010 18:43:39 +0000

Miun mielestä tämä on yksi parhaimpia leffoja, joita olen nähnyt. ehkäpä syynä on sitten se Aleksanteri/Hefaistion -kuvio, josta ie pidän paljon.

Myös tällaiselle uskon-kaikki-myytit -hepulle elokuva on kuin välipala. Kaikki on hyvin suunniteltu etukäteen, eikä mikään mene yli hilseen.

Itse antaisin 4,5 tähteä, sillä tuo seksikohtaus on liian… heteroa? [älkääkä nyt tuomitko minnuu väärin, en vain osaa laittaa lausetta järkevään muotoon]

fuji on kommentoinut artikkelia Liikkuva linna

fuji — Fri, 29 Jan 2010 22:25:34 +0000

minusta liikkuva linna oli koskettava oli niin ihana että itsekkin itkin v

Objekti on kommentoinut artikkelia Kung Fu Panda

Objekti — Sat, 23 Jan 2010 10:00:58 +0000

Pon saatua iskun haaroihinsa hän tudkaisee “mun herkkikset”.

Ed on kommentoinut artikkelia Pirates of the Caribbean 3 – Maailman laidalla

Ed — Wed, 20 Jan 2010 05:57:04 +0000

Johnny Deppin takia elokuva kannattaa katsoa. Hän on aina loistava.

Ed on kommentoinut artikkelia Gran Torino

Ed — Wed, 20 Jan 2010 05:49:10 +0000

Tutkitusti kiroilu vähentää esimerkiksi kivun kokemisen tunnetta. Tutkittu aiheuttamalla koehenkilöille kipua ja käskemällä toisia hokemaan samalla tuolia ja toisia lempikirosanaansa.

Elokuva on yksi hienoimpia, mitä olen koskaan nähnyt. Huomattavan arvoista Waltin ripittäytymisessä on muuten se, ettei hän tunnusta siinä uhkailleensa tai pahoinpidelleensä jengiläisiä. Hän ei kadu näitä tekoja, ja pappi onkin hämillään, että “That’s it? That’s what you came here to confess?” siitä, mitä Walt tunnustaa. Se antaa oman mielenkiintoisen tulkintansa Waltin omatunnosta. Hänellä on oma arvojärjestyksensä, eikä se ihan yksiin mene kirkollisten oppien kanssa. Toisaalta lopussa hän saa aika messiasmaisia piirteitä. Kun sitä katselee, sen melodramaattisuus ei häiritse, mutta jälkeenpäin ajatellen alkaa tuntua naivilta.

Alpo Leppänen on kommentoinut artikkelia Harry Potter ja puoliverinen prinssi

Alpo Leppänen — Mon, 18 Jan 2010 21:33:50 +0000

Asiallinen vastaus, joka sai minut hieman nolostumaan hyökkävästä sävystäni aiemmassa viestissä. Olen kuitenkin edelleen sitä mieltä että noitavihalle ei ole mitään järkeviä perusteita. Se, ja muidenkin kristillisyydestä poikkeavien ajattelumallien ja elämänkatsomusten syrjiminen ja jopa mustamaalaaminen luovat aivan tarpeetonta epäsopua. Uskon, että kristityt ja monien uuspakanallisten suuntien harjoittajat voisivat löytää paljonkin yhteistä säveltä keskenään, kunhan vain haudattaisiin se ajatus että toisen puolen on pakko olla väärässä.

Mutta tosiaan, ei ole tarkoitukseni muuttaa leffa-arvostelua väittelykentäksi. Mitä nyt olen sivua laajemmin selannut, arvostelut ovat ihan asiantuntevasti kirjoitettuja, vaikka minun silmääni pistääkin häiritsevästi kaiken tarkastelu kristillisten kriteerien läpi.

Matti on kommentoinut artikkelia Spiderwickin kronikat

Matti — Mon, 18 Jan 2010 19:40:00 +0000

Onneksi keijut olivat tässä rainassa elokuvallisesti niin surkea veto, että ne tuskin kykenevät järsimään kirkon kivijalkaa . Jotkin kristinuskoiset kasvattajat haluavat olla tietoisia yltiöpäisistä rinnakkaistodellisuuksista joissa keijukaiset tarjoavat ikuista elämää, on kohtuullista että joku kertoo heille esimerkiksi elokuvan sisältävän tällaista.

Luulen, että jotkut kasvattajat saattavat oikeasti pitää ylitsepursuavaa keijukais-witch-rinnakkaismaailma-genreä uhkana lapsen kehittyvälle maailmankatsomukselle. Ei tätä ole oikeastaan kovin vaikeata ymmärtää. Vai? Arvoarvosteluiden tehtävänä on kuvata elokuvien sisältöä niin, että ihmiset voivat tehdä omat informoidut valintansa. Kristinuskoista maailmankatsomusta opettavat vanhemmat voivat esimerkiksi keskustella lasten kanssa tästä elokuvan piirteestä.

Tässä kristityt kasvattajat varmasti poikkeavat tiukkuudeltaan toisistaan aika lailla. Olisi todella mielenkiintoista kuulla kommentteja. Miten kristityt suhtautuvat satuolentoihin ylipäänsä? Tiedän että on olemassa esimerkiksi kristittyjä päiväkoteja, joissa ei pidetä esillä satuolentoja kuten peikkoja tai keijuja. Toisaalta on kristittyjä, jotka uskovat esimerkiksi C.S.Lewisin Narnian Tarinoiden olevan uskonelämää vahvasti tukevia. Miten on, saako lapsille puhua keijuista tms?

Matti on kommentoinut artikkelia Harry Potter ja puoliverinen prinssi

Matti — Mon, 18 Jan 2010 19:29:49 +0000

Arvoisa Alpo Leppänen. Tämä arvoarvostelu on kirjoitettu kristillisestä näkökulmasta ja tämän tähden siinä puhutaan noituudesta siinä merkityksessä, minkä se saa nykyajan kristinuskon piirissä. Olet varmasti oikeassa siinä, että elokuvassa ei ole kyse “todellisesta noituudesta” ja että tässäkin maassa tälläkin hetkellä harjoitettava noituus poikkeaa elokuvan fiktiivisestä noituudesta. Pyrin lauseella kuvaamaan sitä, että mielestäni Harry Potter -elokuvasarja siirtyy jälleen tämän elokuvan myötä kuvaamaan noituutta yhä vähemmän leikittelevän fantasian, “mikki-hiiri noituuden”, kautta ja yhä enemmän demonisen ja satanistisen kuvaston kautta. Käsitykseni mukaan elokuvasarja alkaa kuvaamaan, vaikkakin edelleen fiktiivisesti ja fantasianomaisesti, niitä tosiasiallisen noituuden harjoittamisen piirteitä, jotka järkyttävät useimpia kristinuskoisia.

Siinä, ettei oikealla noituudella ole mitään tekemistä Raamatun tai Saatanan kanssa olet taas väärässä. Yksi selkeimmistä Raamatun sanoista noituudesta löytyy kohdasta 5.Moos.18:10-12:

“Keskuudessanne ei saa olla ketään, joka panee poikansa tai tyttärensä kulkemaan tulen läpi, ei myöskään ketään taikojen tekijää, enteiden tai ennusmerkkien selittäjää, noitaa, loitsujen lukijaa, henkienmanaajaa, tietäjää eikä ketään, joka kysyy neuvoa kuolleilta. Jokainen, joka sellaista harjoittaa, on iljetys Herralle”

Ymmärtääkseni tässä on syy siihen, minkä tähden jokaisen tämän päivän kristityn tulisi kavahtaa noituutta. Tämän hetkistä noituutta tosissaan tutkiva tuskin pystyy jättämään huomiotta ainakin jonkinlaisen noituuden kristillisiä ja satanistisia kytkentöjä. Vaikka ilmeisesti ilmiötä voidaan käsitellä myös muista näkökulmista, ajattelemalla noituutta itsenäisenä uskontona, kulttina tai minä tahansa kristinuskosta riippumattomana järjestelmänä. Tuskin kuitenkaan kukaan pääsee pakoon sitä tosiasiaa, että kristinuskolla on paljon sanottavaa noituudesta ja sitä, että noituuden tuomitseminen on oleellinen osa tämän päivän kristinuskoa.

Uskon sanomasi siitä, että Suomessa on avomielistä ja helposti lähestyttävää noitasakkia. Heillä varmasti on omat käsityksensä uskonnollisista ja henkimaailman asioista, skaala luultavasti vaihtelee näkökulmastani ahdistavan satanistisista katsomuksista nykyaikana helposti käsitettäviin new-age kuvioihin. Joka tapauksessa kaikenlaisen noituuden tuomitseminen kuuluu valtavirtakristilliseen ajatteluun. Olen pahoillani, jos tämä saa kristitystä maailmankatsomuksesta kiinni pitävät näyttämään suvaitsemattomilta. Kristinusko kuuluu niihin katsomusjärjestelmiin, missä on selkeä käsitys oikeasta ja väärästä, hyvästä ja pahasta. Juuri tämän tähden useimpiin meistä on helppo tutustua. Kristinuskoinen noituuden tuomitseminen ei ole keskiaikaista kiihkomielisyyttä, vaan osa kriittisesti mediamaailmaa seuraavan nykykristityn ajankuvaa.

Alpo Leppänen on kommentoinut artikkelia Spiderwickin kronikat

Alpo Leppänen — Mon, 18 Jan 2010 06:45:23 +0000

“Keijukaisusko” on uhka kristinuskolle? Voi hyvä elämä, eivätkö lapset saa enää nauttia saduistakaan ellei niitä ole tarkastettu kirkon toimesta.

Alpo Leppänen on kommentoinut artikkelia Harry Potter ja puoliverinen prinssi

Alpo Leppänen — Mon, 18 Jan 2010 05:21:13 +0000

Kristittyjen noitaviha on aika omituinen ilmiö 2000-luvulla. Näyttää siltä että keskiajoista ei opittu mitään.
Arvostelussa pisti silmään erityisesti kohta “Tässä on kyse todellisesta noituudesta.” Ei todellakaan, leffassa ja kirjoissa on kyse juuri fantasiamaailmojen fiktiivisestä noituudesta, jolla ei ole mitään tekemistä oikean noituuden kanssa. Ja oikealla noituudella taas ei ole mitään, ei yhtään mitään tekemistä Raamatun tai Saatanan kanssa. Tämä on fakta joka selvittäminen ei ole vaikeaa jos jaksaa kuunnella muitakin lähteitä kuin pahuudesta saarnaavaa rippikoulupastoria. Suomessakin on paljon noitia, ja he ovat usein avomielistä sakkia joihin on helppo tutustua.

Keskiaikaista kiihkomielisyyttä lukuunottamatta arvostelu oli ihan asiallinen ja hyvin kirjoitettu. Surettaa vain vähän ajatella että joillakin on oikeasti tuollainen maailmankuva.