Asterix ja Viikingit
Tosimies on väkivaltainen

Tyylilaji: Animaatio / sarjakuva / lasten ja perhe
Valmistusvuosi: 2006
Kesto: 78 min.
Ikäraja: K7
Ohjaus: Stefan Fjeldmark
Hyvät: Onnistuu luomaan gallia-pohjola tunnelmaa
Huonot: Innoittamattomuus, pinnallisuus
Rumat: Shamanismia
Elokuva: 




Voin tunnustaa että en koskaan ole ollut liioin Asterixista nautintoa saava viihteenkuluttaja. Myöskään Asterix ja Viikigit ei kykene vakuuttamaan elokuvallisilla ansioillaan, eikä yllättämään positiivisesti. Kyseessä on kuitenkin kohtuullisen laadukkaasti toteutettu piirroselokuva, joten Asterixista pitäville elokuvalla saattaa olla jotakin annettavaa. Toisin on kaltaisissani tapauksissa, jotka kyllä tuntevat Asterix-konseptin, mutta eivät lämpene pelkästään sen perusteella. Asterix ja viikingit ei kykene tarjoamaan omaperäistä esitystä, siitä puuttuu huumoria ja visuaalista loistokkuutta.
“Miksi tytöt jätetään aina pois miesten puuhista?”-, “tyhmä ja lihaksikas pahis”- ja “Obelix kantaa hiidenkiviä”- kierrätykseen lisätään tyttömäinen pelkuripoika ja ilmeinen romanssitarina kera päättömän (jopa hauskan) taisteluun ja seikkailuun johtavan syyn. Vaikka elokuva kykeneekin kaiken tämän keskeltä luomaan tunnelman Gallian ja pohjolan maisemista, on Asterixin ja viikinkien tyyli ja huumori on enemmän lapsikatsojiin vetoavaa.
Heikosta juonellisista aineksista saadaan kehitettyä lopulta ihan OK tarina, mutta tämä ei riitä tämän päivän animaatiomarkkinoilla. Syvyys ei tunnu riittävän: elokuvan henkilöiden sisäiset ristiriidat on kuvattu pinnallisesti lasten tyyliin henkilöiden välisinä ristiriitoina. Myöskään elokuvan leveys ei kaikin puolin tyydytä: henkilöiden puolesta melko pinnallisessa tuotoksessa olisi kyettävä esittämään jotakin juonellisesti tai visuaalisesti lumoavaa. Kaiken kaikkiaan Asterix ja viikingit on kuitenkin Ihan OK viritys lasten kanssa katsottavaksi, mutta ei onnistu tarjoamaan elokuvaelämystä.
Väkivalta, raakuus ja intensiteetti: 




Elokuvassa on enemmän väkivaltaa kuin ollaan tässä genressä totuttu näkemään. Kuten tuttua on, gallialaiset kuvataan (rempseästä ulkoasustaan huolimatta) uskomattoman taitavina sotureina. Heillä on tapana huvitella tekemällä nöyryyttäviä ja mahtailevia väkivallantekoja roomalaisille sotilaille (jotka puolestaan yrittävät vallata gallialaisten alueita). Sotiminen, tappelu, lyöminen jne. ovat elokuvan päähenkilöille huvia ja huvittelukeinoja. Koko elokuvan juoni perustuu tällaisen huolettoman taistelemisen ja väkivaltaisen elämäntavan kunnioittamiselle: Näytä juonipaljastus
Elokuvassa esiintyvät viikingit kuvataan vielä väkivaltaisempina kuin tutut sankarit: he tekevät sotaretkiä vallaten kyliä, joiden asukkaat ovat juosseet heitä peloissaan karkuun. He haluavat kuitenkin mielummin taistella, “lahdata” avuttomia ryöstön kohteita, kuten se elokuvan suomenkielisellä ääniraidalla ilmaistaan. Elokuvassa kuvataan paljon lyömistä ja muuta taisteluväkivaltaa, väkivallasta on puhetta jatkuvasti ja juonen keskeinen sisältö perustuu väkivallan ihannointiin.
Seksi ja alastomuus: 




Viikinkityttö on piirretty seksikkääseen, hyvin lyhyeen asuun ja hän keimailee muutamaan otteeseen.
Kristityt: 




Elokuva on melko väkivaltainen ja siinä on myös uskonnollista sisältöä. Thorista ja Odinista, viikinkien (epä)jumalista on puhetta useaan otteeseen. Sekä gallialaisilla että viikingeillä on omat shamaaninsa, jotka ennustavat, kertovat jumalten tahdosta ja keittelevät taikaliemiään.
Voit olla kiinnostunut myös seuraavista elokuvista:
Kommentit
Jätä vastaus



