Happy Feet
Visuaalisuutta, tunteellisuutta ja rytmiä
Tyylilaji: Animaatio / lasten ja perhe / komedia
Valmistusvuosi: 2006
Kesto: 104 min.
Ikäraja: K7
Ohjaus: George Miller
Hyvät: Musiikki, huikaiseva kuvaus
Rumat: Seksuaalista ja uskonnollista sisältöä
Elokuva: 
Happy Feet suorastaan tyrmää katsojansa aivan huikaisevalla visuaalisuudellaan. Kyseessä on edelleen yksi teknisesti taitavinta mahdollista kuvausta ja piirrosta esittelevä animaatioiden mestariteos. Happy Feet yhdistää tuoreeseen visuaaliseen otteeseen astetta perinteisempää piirroselokuvan kerrontaa. Soundtrack saattaa ajoittain vaikuttaa täyteen tumpatulta, mutta toimii silti erinomaisesti elokuvan groovahtavaa tunnelmaa tukien.
Erilaisuuden ja hyljeksinnän sekä ekologian viestejä sulatteleva Happy Feet on myös tanssin ja musiikin ylistystä. Tässä se ajoittain sisällyttää kerrontaansa seksiä. Vanhoillisuuden ja uuden beatin kohtaamiseen haetaan voimaa yli käyvästä uskonnollisesta kehyksestä. Tanssija Savion Gloverin jaloista innoitusta hakeva step dance -meininki on puoleensa vetävää ja vauhdikasta.
Tästä huolimatta Happy Feetin luonne on lähinnä emotionaalinen, elokuva räpistelee eteenpäin suurella tunteisiin vetoamisella. Toteutus on siinä määrin laadukas, että liialta imelyydeltä kuitenkin säästytään (juuri ja juuri). Dramaattisuudessaan Happy feet tekee pesäeron kevyempään vauhtihurjasteluun keskittyvään lajitoveriinsa nimeltä Surf’s up. Tunnelmastaan, juonestaan ja sanomastaan Happy Feet on paljon velkaa vuotta aikaisemmin ilmestyneelle kuuluisalle ja koskettavalle dokumentille Pingviinien matka. Monessa kohden tuntuukin, että Happy feet on Pingviinien matkan fiktiivinen versio. Happy feetin jälkeen ilmestynyt Surf’s up ei enää (onneksi) vetänyt voimaansa Pingviinien matkan melodraatiikasta, joka tapauksessa vuosillee 2005, 2006 ja 2007 saatiin kullekin oma pingiviinielokuvansa.
Väkivalta, raakuus ja intensiteetti:
Muutama pakeneminen realistisesti kuvattuja merileopardin hampaita nostattaa intensiteettiä. Ei varsinaista väkivaltaa, ainoastaan luonnon karua saalistamisen todellisuutta. Ei verta.
Seksi ja alastomuus: 
Koko elokuvan ajan yksi pääteemoista on lisääntyminen, muniminen. Keisaripingviininaaraat kuvataan uhkeina, miehet liehakoivat heitä lauluillaan. Elokuvassa esiintyy myös suoraan seksistinen hahmo, haaremin keisari Routalempi. Routalempi on oikea Doctor of Love, hänen ympärillään kiemurtelee vikiseviä neitoja ja hän häipyy kymmenen kera ruudun taa elehtien eroottisesti. Kuuluu sanat “yksi kerrallaan” ja myöhemmin “kyllä maailmaan rakkautta mahtuu”.
Kristityt:
Elokuvassa on jatkuvaa keskeisessä asemassa olevaa uskonnollista sisältöä. Pingviinit palvovat epäjumala suurta pinGVIINIÄ
Korottakaa äänenne veljet, ylistäkää suurta Gviiniä, joka antaa sydämiin laulun ja vatsoihin kalaa!
Gviini kuvataan tunnelmoiden hengellisesti ylistävässä sävyssä ilmestyvän revontulissa. Myöhemmin pingviinien uskonnosta on puhetta jatkuvasti. Iäkkään pingviinit muodostavat hengellisen vanhimmiston ja käyttävät sekä maallista että hengellistä valtaa. Tätä uskonnollisista perinteistä kiinnipitävää vanhimmistoa vastaan käytävää uudistusta kuvataan positiivisesti. Samalla vanhimmisto torjuu tämän “turmeluksena”, josta johtuu se ettei suuri Gviini “enää suo lahjojaan”. Kuten huomataan elokuvassa käytetään runsaasti hengellistä sanastoa. “Rukoilkaamme ettei suuri Gviini koettele meitä katovuodella”, “Olemmehan olleet kuuliaisia”… Muutamissa kohden Gviini-jumalasta käytetään kristinuskon Jumalaan viittaavaa sanastoa “Hän antoi ja nyt hän myös otti”, “Herjausta, turmion merkki!”, “Pakanuus” jne.
Myös Routalempi kuvataan uskonnollisena hekuman hahmona. Hän on irstauden seksikäs äänitorvi, jolla on yhteys henkiin. Ennen transsiväristyksiin vaipumistaan hän huutaa:
Onko hän elossa? Henget siihen vastauksen suo. Puhukaa oi mystiset henget!
Lapset varmasti rehahtavat nauruun kuullessaan Routalemmen irroittelevan falsetissa:
Tämä on maaginen talismaani. Tämän soivat minulle mystiset henget.
Routalempi on tehnyt mystisen matkan valaistumiseen, hän kuulee henget ja ne puhuvat hänen kauttaan. Hihhulihengellisyytä vastaan käyvä ironia on kutkuttavaa huumorissaan. Lopulta Routalempi paljastuu uskonnolliseksi huijariksi, oikeaksi vääräksi profeetaksi. Hän on käyttänyt uskonnollista sädekehää arvostuksen saamiseksi, osin varmasti itsekin uskoen maagisiin kykyihinsä. Samoin vanhoillisuus saa kaatua, uuden grooven lisäksi sen haastajaksi nousee myös Alien-usko (joka on kuvattu Happy Feetissä loistavalla sarkastisella otteella).
Kirjoittaja: Matti Pekkarinen
Avainsanat: 4-5 tähteä, Animaatio, K7, Komedia, Lasten ja perhe
Voit olla kiinnostunut myös seuraavista artikkeleista:
Pankki: 529002-2201386, tai osallistu muulla tavoin
Kommentit
Yksi vastaus artikkeliin “Happy Feet”
Jätä vastaus
Kuukauden arvostelu
Keskustelua
[...] luodaan. Samanlaisia tapauksia löytyy näet monista muistakin animaatioista (katso kuvat: esim. 1, esim. 2). Koko perheen elokuvissa ne tässä mittakaavassa lähinnä kuvottavat vähänkään lapsiansa [...]