Karvakamut 2
Puiseva jatko-osa tahtoo risteyttää peuran ja haisunäädän

Tyylilaji: Animaatio / lasten ja perhe / komedia
Valmistusvuosi: 2008
Kesto: 1 h 13 min.
Ikäraja: K7
Ohjaus: Matthew O’Callaghan
Huonot: Käsikirjoitus, lattea suoraan-videolle-animaatio
Rumat: Kaniinien kaltoinkohtelu ja seksuaaliset viitteet
Elokuva: 




Karvakamut 2 on suoraan videolle julkaistu jatko-osa vuonna 2006 julkaistulle Sony Pictures animationin elokuvalle. Elokuva on… no, videojulkaisu. Tämä on selvää jo alkuteksteissä. Kyseessä on Boogin ja Elliotin uudelleenlämmitys, elokuva tuo hyvin vähän lisää alkuperäiseen konseptiin ja ottaa pois paljon originaalia lumoa.
Karvakamut kakkosen taso edeltäjäänsä verrattuna on kaiken kaikkiaan kehno. Pahimmillaan se valahtaa sunnuntain TV-animaation jankutukseksi. Vähääkään kriittistä katsojaa elokuva ei kiinnosta. Elokuva on täytettä lapsiperheille siinä vaiheessa, kun muut keinot ovat vähissä. Vanhempia se ei saa innostumaan ja katselu aikuisten kesken on hiljainen tuokio: filmiin kirjoitetut vitsit eivät aiheuta aikuiselle katsojalle mitään reaktiota.
Karvakamujen toisen ylöspanon huumori on riekkumista ja vahingossa väärään suuntaan lähtemistä, dialogi on huutelua ja turhaa väittelyä. Elokuvan käsikirjoitus ja idea on mielikuvitukseton, eikä animaation tasosta voi puhua samassa lauseessa laatuanimaatioiden kanssa. Karvakamut 2 perustuu lähinnä kierrätykselle, sen henkilöhahmot ovat ohuita ja juonikulut latteita. Valitettavasti suurin osa Karvakamujen alkuperäisestä omaperäisyydestä kadotetaan.
Juoni-idea: Elliot on kasvattanut mahtavat uudet sarvet ja valmistautuu vihille menoon… kunnes pupu menee pöksyyn ja Herra Nakki katoaa. Alkaa se perinteinen ajojahti, mukaan sekoittuu villieläimiä vihaavia kotieläimiä.
Väkivalta, raakuus ja intensiteetti: 



Kaneille kyytiä
Elokuvan päähenkilöt käyttävät eläviä kaniineita tyynysotaan, kaneja lentelee täysin välinpitämättömissä otteluissa miten sattuu. Eläinten kohtelu on varsin väkivaltaista, mutta heittojen ja äkkipysähdysten jälkeen kanit jatkavat aina apaattista kulkuaan toiminnasta sen suuremmin välittämättä. Myöhemmin kerrotaan jäniksillä pelattavan mm. jääkiekkoa. Väkivaltainen sisältö antaa täysin väärän opetuksen siitä, kuinka eläimiä voi kohdella ja kaniineita hoitaville perheen pienimmille elokuvan sisältö voi tehdä todella pahaa.
Myöhemmin elokuvassa ammuskellaan nukutusnuolia ja koetaan sähköiskuja antavan koiranpannan uhkaa. Elokuva ei kuitenkaan ole vauhdikkuudestaan huolimatta erityisen intensiivinen tai jännittävä. Tunnelma on kaiken aikaa varsin kevyt ja komediallinen.
Seksi ja alastomuus: 



Eläimellinen lihallisuus teemana
Ja mahtava urospeura valmistautuu tulevaan pariutumisrituaaliinsa
Tällä Elliotin vuodatuksella alkaa Karvakamut 2. Koko elokuvan juonikuvio perustuu naimisiin menevän peuran sitoutumisepäilyille. Samalla Karvakamuihin tuodaan yllättävän paljon seksuaalista materiaalia. Eläimellistä rakkautta kuvataan elokuvassa useasti ja eläinten flirttailu on yleistä:
On vielä aikaa, jos haluutkin mieluummin kunnon pihvii nössömurekkeen sijaan. Jos tiedät mitä meinaan? Taidat tietää
Lihallisiin nautintoihin viitataan usein. Äskeisen kommenttinsa jälkeen keikistelevä urospeura heiluttaa takamustaan flirttailun merkeissä. Karvakamut 2 ei ole kovin tarkka ristisiitoksien suhteen, peura rupeaisi nimittäin maistumaan myös paikalla oleville haisunäädille:
Mä en yleensä tykkää peuran lihasta, mut mmm… toi on herkkuu
Seksuaalisista viitteistä ei Karvakamut 2:ssa tule pulaa. Elliotissa on kuitenkin Gisellelle “tarpeeksi miestä”. Miehen mittana pidetään peurojen keskuudessa sarvia, ne menetettyäänkin Elliot-peura kuitenkin kelpaa parilleen Gisellelle, jota ison peuran yrittely ei innosta yhtä paljon kuin haisunäätiä. Myöhemmin kuullaan yksi Herra Nakkiin liittyvä kaksimielisyys, joka ei välttämättä aukea kuin aikuisille. Myös sivurooleissa eläimillä on toisten takapään haistelu mielessä:
Oi Rufus, siinähän sinä, mitenkäs elämäni valo?
No mutta Karola, kappas vain, sinähän olet sievempi kuin preerian kuutamo keskellä kesäyötä
Oi herttinen, kiitos Rufus. Saanko luvan?
Se olisi kunnia. (Karola nuuhkaisee Rufuksen takamusta)
Eräässä kohtauksessa esiintyy huoltoaseman työmies, jolta on jatkuvasti tippumassa housut ja “työmiehen hymy” vilkahtaa useaan otteeseen.
Kristityt: 




Ei uskonnollista sisältöä. Edellinen kategoria kuitenkin rokottaa pisteitä ja soveliaampia animaatioita perheelle löytyy tukuttain.
Kirjoittaja: Matti Pekkarinen
Avainsanat: Animaatio, K7, Komedia, Lasten ja perhe
Voit olla kiinnostunut myös seuraavista artikkeleista:
Pankki: 529002-2201386, tai osallistu muulla tavoin
Kommentit
Jätä vastaus








