Memento

31.10.2008 · Aihe: Elokuvat 

Hyvä muisti - mutta lyhyt.


Tyylilaji: / /

Valmistumisvuosi: 2000

Kesto: 1 h 48 min

Ikäraja:

Ohjaus: Christopher Nolan

Pääosissa: Guy Pearce, Carrie-Anne Moss, Joe Pantoliano

Hyvät: Erinomainen ja oivaltava idea ja toteutus

Rumat: Kostonjano, väkivalta

Elokuva: ★★★★☆

Elokuvan idea on sitä tasoa, että sen on pakko olla vähintään tyydyttävä. No, kiitettävä tuli vaikka tyydyttävään pyrittiin.

(Perus juoni-ideaa) Guy Pearce on Leonard, jolla on vamman tuottama muistihäiriö. Hän muistaa kaiken normaalisti vaimonsa raakaan kuolemaan saakka. Päävamman takia siitä eteenpäin hänen pitkäaikaismuistiin ei tallennu yhtään uutta muistoa. Hänen muistinsa nollaantuu muutaman minuutin välein täysin, jolloin kaiken tekemisen tarkoitus katoaa (missä olen? kuka tuo on? mihin olen menossa?). Elokuvan kulku kuvaa päähenkilön muistivammaa. Lähimuistin nollaannuttua tilanteiden ja ympäristön arviointi alkaa aina alusta: Missäs olen? Ai motellissa. Mitäs tuossa kuvatekstissä lukee?! Hän on se, tapa hänet! Ja niin edelleen. Elokuva huipentuu erittäin yllättävään loppuratkaisuun (tai siis alkuratkaisuun).

(Juonta tarkemmin) Leonardia ajaa eteenpäin kostonvimma. Hän päättää löytää ja tappaa vaimonsa murhaajan, jota poliisi ei usko olevan olemassakaan sillä ainoa viite tappajaan on muistivammaisen miehen viimeisessä muistossa… Leonard puskee eteenpäin polaroid-valokuviin kirjoitettujen muistutusten voimin. Tärkeimmät asiat, kuten tiedot murhaajasta, hän tatuoi tutkimusten edetessä vartaloonsa, mistä tehtävä aina palautuu hänen mieleensä muistin nollaannuttua. Muistivamma altistaa Leonardin toisten ihmisten hyväksikäytölle, jotka uhkaavat etsinnän onnistumista.

Tähänastinen kuvaus toisi elokuvalle kaksi tähteä. Toiset kaksi tähteä tulee siitä, että elokuva etenee LOPUSTA ALKUUN. Käsikirjoitus ja ohjaus on rautaa, sillä katsojaa kuljetetaan muutaman minuutin pätkissä viimeisistä tapahtumista juuri niitä edeltäviin tapahtumiin lyhyin päällekkäisyyksin. Guy Pearce osaa eläytyä haastavaan rooliinsa loistavasti.

Muistihäiriöstä osataan kaivaa nerokasta tilannehuumoria, mutta ajoittain elokuvan sävy on melkoisen synkkä. En saa mieleeni toista elokuvaa, joka etenee lopusta alkuun. Elokuvan idean kieroutta voisi rinnastaa ontuvasti esimerkiksi Deja vu, sekä Adaptation-minun versioni -elokuviin. Nämä kaikki kestävät useamman katsomiskerran, eikä elokuvia luultavasti ymmärrä täysin ensi-istumalta.

Väkivalta, raakuus ja intensiteetti: ★★★☆☆

Elokuvassa on muutamia raakoja väkivaltakohtauksia. Elokuva alkaa takaperin kulkevalla kohtauksella, jossa Leonard tappaa etsimänsä miehen (tämähän ei ole juonipaljastus, sillä elokuva alkaa lopusta) ja tarkastelee valokuvaa, jossa mies makaa verilammikossa. Lisäksi elokuvassa on muutama tappelukohtaus, nainen lyödään nyrkillä maahan ja mies kuristetaan hengiltä. Väkivallan intensiteetti vain kahdessa tappokohtauksessa karua, eikä Mementoa voine kutsua väkivaltaelokuvaksi. Ikäraja on kohdallaan.

Seksi ja alastomuus: ★☆☆☆☆

Seksuaalisuus on lähes pelkästään muodokkaasti pätevän Leonardin vartalon ihailua hänen muistellessa tehtäväänsä vartalonsa tatuoinneista. Kun Leonard muistelee kuollutta vaimoaan, hänestä puhutaan suorastaan runollisen kauniisti ja koskettavasti. Yhdessä kohtauksessa Leonard tilaa huoran, mutta hän antaakin hänelle tehtävän, joka ei millään tavalla liity seksin harjoittamiseen. Vaimon kuolemaan kerrotaan toistuvasti liittyvän raiskaus, mikä tuo ahdistavaa odottelua muistelemisen edetessä. Kuitenkaan raiskausta ei näytetä.

Kristityt: ★★☆☆☆

Matt. 5: 43-45: “Teille on opetettu: ‘Rakasta lähimmäistäsi ja vihaa vihamiestäsi.’ Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihamiehiänne ja rukoilkaa vainoojienne puolesta, jotta olisitte taivaallisen Isänne lapsia.”

Leonard etenee koston voimalla, hänen vamman jälkeisen elämän tarkoitus on tappaa ja ottaa taposta muistoksi kuva. Kristittyä käsketään rakastamaan Jumalaa sekä lähimmäistä siten, että se näkyy tekoina (Mark. 12:28-31 ja Matt 25: 31-46).

Elokuvan loppuratkaisu (siis alku) alleviivaa kuitenkin kostontäyteisen elämän mielettömyyttä ja muistuttaa, että “epäitsekkääseen” koston tavoitteluun saattaa sotkeutua annos itsepetosta ja perimmäisten tavoitteiden peittelyä.

Voit olla kiinnostunut myös seuraavista elokuvista:

Kommentit

Jätä vastaus