Nanny McPhee – Satumainen lastenvahti

19.12.2008 · Aihe: Elokuvat

Huonon näyttelyn teennäinen satumaisuus

Tyylilaji: Lasten ja perhe/ komedia / fantasia

Valmistusvuosi: 2005

Kesto: 1 h 33 min.

Ikäraja: K7

Ohjaus: Kirk Jones

Pääosissa: Emma Thompson, Colin Firth

Hyvät: Kohtuullisen tasokkaan oloinen pinta, lapset saattavat innostua

Huonot: Kohtuullisen tasottoman oloinen pinnan alta, aikuiset eivät innostu. Teennäisyys, ennalta arvattavuus, näyttely, käsikirjoitus.

Rumat: Sisältää runsaasti seksuaalisia ja kaksimielisiä vihjailuita ja kuvamateriaalia

Elokuva:

Nanny McPhee on ihan kivasti kuvattu lastenelokuva, ongelmana siinä on, että se ei toimi koko perheellä. Elokuva on vähänkään varttuneelle yleisölle liian ennalta arvattava ja typerä. Kyseessä ei ole varsinaisesti fantasiaelokuva, vaikka satumaisuutta ja taikuutta siitä hieman löytyykin. Nämä piirteet tuovat siihen lähinnä lisää ärsyttäviä elementtejä.

Elokuva on kaikessa ihan siististi kokoon kurottu kyhäelmä, visuaalisen ilmeen silottuneisuus varmistanee ainakin joidenkin lasten suosion. Elokuvallisia meriittejä tällä filmillä ei kuitenkaan juurikaan ole. Käsikirjoitus on yllätyksetön, dialogi huutamista ja näyttely voimatonta. Henkilöhahmot ovat nekin ennalta arvattavia ja tylsiä, itse Nanny McPhee näyttää melkoisen dorkalta.

Kyseessä on lasten satu joka ei vain iske, siitä saattaisi haluta tykätä kevyenä perheillan täytteenä, jos puolet elokuvasta ei olisi merkityksetöntä riehumista ja ohjaus sisältäisi sentään jonkin jujun. Kaikki kulkee käsikirjoituksen mukaan, huumori on lapsellista ja teennäistä, näyttely luokatonta. Elokuva ei innosta aikuisia.

Juonesta: Leskeksi jääneen miehen seitsemän erityisen huonotapaista lasta hankkiutuvat kepposillaan eroon kaikista heille määrätyistä lastenvahdeista. Kunnes yhtenä päivänä taivaasta kuuluu ääni “Nyt tarvitaan lastenhoitaja McPheetä”, joka taitaa myös taikakeinot sinänsä nokkelassa pedagogiikassaan. Lisäksi suurperheen elanto on vaakalaudalla, sillä isää vaaditaan menemään uusiin naimisiin.

Kun tarvitsette minua, mutta ette halua apuani, minun on jäätävä. Kun haluatte apuani, mutta ette enää tarvitse minua, minun on lähdettävä.

Väkivalta, raakuus ja intensiteetti:

Elokuvassa on lasten riehumista, mutta ei väkivaltaa. Yhdessä kohtauksessa intensiteetti saattaa nousta perheen pienimmillä, kun tarinan perheen nuorin vauva on joutumassa kiehuvaan pataan. Pelastuminen on täpärää, mutta mistään varsinaisesta intensiteetistä ei ole kyse. Elokuva ei ole synkkä. Eräässä kohtauksessa tosin kuvataan ruumista, jolla on merkkilappu varpaassaan. Brownin perheen isä on näet hautausurakoitsija. Ruumiin vieressä käyty dialogi tuskin käy hankalaksi lapsille.

Seksi ja alastomuus:

Elokuvan keskeisenä teemana on uusiin naimisiin pääseminen ja tämän tiimoilla päädytään välillä varsin rohkeisiinkin seksuaalisiin viittauksiin.

Elokuvassa on pitkä kohtaus, jossa miehen muissa (aivan viattomissa) tarkoituksissa tehdyt lähentelyt tulkitaan ja näytetään seksuaalisina. Mies yrittää varjella naista lastensa tekemiltä kepposilta, mutta onnistuu antamaan itsestään varsin riettaan kuvan jo lukuisia avioliittoja kokeneelle pyntätylle naiselle. Mies nähdään touhuamassa ja kähmimässä neidon päällä useaan otteeseen ja naisen kuullaan nousevan kiihkonsa kukkuloille. Lopulta mies nykii naista vasten, kun hän saa lastensa kepposen ansiosta pitkän sähköiskun. Naisen muutenkin esitellyt rintamukset hyppelevät samaa tahtia ja lopulta mies lyyhistyy naisen lantioille.

En tiedä mikä minuun meni. -Minä tiedän. En vain pitänyt teitä sellaisena. Olette myös intohimoinen. Intohimo on elämäni. Meidän täytyy tukahduttaa mielihalumme rauhoittavalla juomalla. — Mitä teestä kun voimme juoda tunteidemme nektaria. — Mitä yksinäinen leski sinulle mahtaa? Miten hän voi puolustautua?

Seksuaalista vihjailua käytetään siis melko ronskisti ottaen huomioon että kyseessä on lastenelokuva, joka on luokiteltu K7-kategoriaan. Korostetut ja paidasta pursuavat rinnat ovat ainoata näytettyä alastomuutta, mutta tekstin osalta seksuaalinen sisältö ei jää tähän. Hieman myöhemmin kuulemme ms Quicklyn vihjailevat häntä äskettäin lähennelleen mr Brownin aktiivisuuteen tällä saralla. Kuulemme kuitenkin lasten selittävän tilannetta parhain päin.

Tiedän mitä hän halusi. Ei ihme, että teitä on noin monta [Brownilla on 7 lasta].

Odottakaa. Isä ei ollut hävytön. Hän ei edes osaisi olla.

Vielä loppuhuipennuksessa elokuva päätyy leikittelemään kaksimielisyyksillä ja rivoilla väärinkäsityksillä. Lapsiyleisölle tämä kielenkäyttö tuskin kuitenkaan avautuu. Näytä juonipaljastus

seuraavat kommentit kuullaan:

Vanha rouva: Sehän olisi insestiä!

Pappi: Jos olen ymmärtänyt oikein, nuori nainen ei olekaan teidän jälkeläisenne. Kirkko ei nimittäin suhtautuisi suopeasti, jos hän olisi.

Kristityt:

Edellisestä kategoriasta saa jo jonkinverran osviittaa elokuvan soveltuvuudesta kristityille. Nanny McPhee on kuitenkin kevyt perhe-elokuva, ja se sisältää toisaalta myös runsaasti kristilliseen aviokäsitykseen sopivaa materiaalia.

Nanny Mcpheen välillä turhankin seksuaalisessa sisällössä on näet se erinomainen puoli, että jatkuvasti avioliiton asema tulee läpi elokuvan korotetuksi. Tämä tulee esiin jo siinä, että kaiken aikaa elokuva olettaa vihjatun seksin kuuluvan vasta avioliittoon! Lisäksi tätä instituutiota pidetään muutenkin perheen perustana ja arvostetussa asemassa, vaikkakin näyttää siltä että perheen isä joutuu sitä käyttämään hyötyäkseen siitä taloudellisesti. Tässä kaikessa hän kuitenkin kunnioittaa edesmennyttä vaimoaan ja aviosäätyä. Kristillistä avioliittoa koskeva sisältö huipentuu lopussa seuraaviin papin, sanoihin, joista niistäkin toki osa kuullaan meuhkaavien lasten äänien alla:

Olemme kerääntyneet Jumalan ja tämän seurakunnan kasvojen eteen liittämään tämän miehen ja tämän naisen pyhään avioliittoon. Jumalan luoma aviosääty on peräisin viattomuuden ajalta. Apostoli Paavali kehotti sitä kunnioittamaan. Siksi älköön siihen yksikään ihminen kajotko tai suhtautuko välinpitämättömästi tai kevytmielisesti. …tyydyttää ihmisen lihalliset himot.

Taikuudesta ja noituudesta elokuvassa puhutaan jonkin verran, mutta tämä ei nouse kovin massiiviseksi. Taikuuden läsnäolo täytyy pystyä hyväksymään, jos aikoo katsoa tai näyttää tätä elokuvaa. Mistään Harry Potterista ei kuitenkaan ole kysymys ja taikuus/noituus pysyy perinteisten satujen tasolla ja sitä käytetään melko maltillisesti. Muistamme että noituus ja taikojen tekijät eivät ole Jumalalle mieleen.

Share|

Kirjoittaja: Matti Pekkarinen

Avainsanat: Fantasia, K7, Komedia, Lasten ja perhe