Ray

26.6.2008 · Aihe: Elokuvat 

Jamie Foxx tuo Ray Charlesin valkokankaalle uskottavammin kuin Ray itse

Tyylilaji: / /

Valmistusvuosi: 2004

Kesto: 152min

Ikäraja:

Ohjaaja: Taylor Hackford

Pääosissa: Clifton Powell, Jamie Foxx, Kerry Washington, Regina King

Muuta: Ray Charlesin , 2 oscaria

Hyvät: Soul, tarina, näyttely

Rumat: Huumeet, pettäminen

Elokuva: ★★★★½

Oiva musiikillinen elämänkertadraama. Jamie Foxx on roolisuorituksestaan oscarinsa ansainnut - en voi enää kuvitella Ray Charlesia minkään muun näköisenä tai oloisena. Ray Charlesin elämäntarina on jollakin tavalla koskettava, katsoja viedään läpi hyvin kehitellyn kertomuksen uran rakennuksesta ja maineesta aina lapsuuden Georgiaan asti. Sokean tähden taistelu kuvataan ilman ylilyöntejä laajasti ja riittävän syvästi. Elokuvassa on joitakin häiritseviä asioita, joista päälimmäisenä huumeet. Ray Charlesin elämää varjosti seitsemäntoista vuoden heroiiniriippuvuus. Kokonaiskuva on kuitenkin lopulta perinteiseen tapaan positiivinen. Hienoa musiikkia ja vahva tarina.

Väkivalta, raakuus ja intensiteetti: ☆☆☆☆☆

Ei erityistä mainittavaa.

Seksi ja alastomuus: ★★☆☆☆

Varsinaisesti elokuvan visuaalinen eroottisuus rajoittuu kauniiden ja muodokkaiden tummaihoisten naisten näyttäytymiseen 60-luvun tyylisissä vaatteissa, seksikkään musiikin tahdissa. Rayn seksielämää ei sokeus haittaa, vientiä on ja samalla esiintyy puhetta seksistä. Ei seksikohtauksia, mutta seksikäs ilmapiiri, jota kuvaa erään mustan kirkonmiehen huudahdus: “te teette Jumalan musiikista (gospel) seksiä!”

Kristityt: ★★☆☆☆

Ray pettää vaimoaan useiden kanssa. Huumeet sotkevat kuvioita. Ray Charles tulee maailmasta, jossa mustien amerikkalaisten elämää ja kulttuuria sävyttää vahvasti kristinusko, puhetta Jeesuksesta kuullaan. Elokuvassa on siis suoraan uskonnollistakin sisältöä, vaikka varsinaisesti häiritsevää materiaalia ovat lähinnä pettämis- ja huumekuviot. Aikalaisista kirkon edustajista osa syyttää Rayn gospelin ja R’n'B:n yhdistävää musiikkityyliä epäkristilliseksi ja Jumalaa (tai Jumalan musiikkia, gospelia) pilkkaavaksi, eräs orkesterin jäsen jopa kävelee ulos tämän takia. Ray Charlesin musiikista gospeltyylisissä kappaleissa lauletaan miehen ja näisen välisestä rakkaudesta. Uskonnollista jännitettä esitellään, Ray itse kertoo aina soittaneensa gospelia ja löytäneensä siitä oman tyylinsä (jonka kautta hän nousikin pinnalle). Ei uskoville ylitsepääsemätöntä matskua.

Muuta: Ray käyttää HUUMEITA, vahvojakin, ajautumista riippuvuuteen kuvataan. Suonensisäisiä käytetään.

Voit olla kiinnostunut myös seuraavista elokuvista:

Avainsanat: , , , ,

Kommentit

Jätä vastaus