Rocky V
Rocky-saaga väsähtää
Tyylilaji: Urheilu / toiminta / draama
Valmistusvuosi: 1990
Kesto: 104 min.
Ikäraja: K15
Pääosissa: Mm. Sylvester Stallone, Talia Shire ja Tommy Morrison
Hyvät: Floppi ei johdukaan surkeasta tarinasta
Huonot: Ohjaus ja näyttely
Rumat: Väkivalta siirtyy ulos nyrkkeilykehästä ja urheiluhengestä, lasten tupakointi ja väkivaltainen kovistelu
Elokuva: 
Rocky V on selvästi sarjan heikoin esitys. John G. Avildsen astuu ohjaajan puikkoihin ensimmäistä kertaa alkuperäisen Rockyn jälkeen ja minkälaisen pettymyksen hän saakaan aikaan!
Viidennessä Rockyssa elokuvasarja on jo selvästi väsähtänyt. Itse asiassa tarina ei ole ollenkaan hassumpi ja käsikirjoitus saattaisi oikeastaan toimia varsin hyvin. Tämä kaikki jos toteutus olisi tasokkaampi. Viidettä Rockya pidetään yleisesti epäonnistuneena sarjaelokuvana, useimmille faneille se on episodi jota ei koskaan ole tapahtunutkaan. Stallonelta itseltään kului 16 vuotta flopanneesta elokuvasta yli pääsemiseen. Elokuvan yleisestä huonosta maineesta huolimatta Rocky V ei ole läpeensä kehno, sen sisimmästä paljastuu kertomus joka olisi saattanut onnistua, jos monta asiaa kääntyisi parempaan.
Elokuvan ohaus ja näyttelytyö on varsin epätasaista ja yleensä ottaen melkolailla kehnoa. Rocky V:n sivuroolit vedetään riman ali ehkä Rocky Balboa junioria (Sage Stallone, Sylvester Stallonen poika) lukuunottamatta. Tässäkin on ongelmana pojan yhtäkkinen varttuminen useilla vuosilla. Sylvester Stallonen ja Talia Shiren välinen säkenöinti on poissa ja paljosta on syyttäminen ajoittain varsin löysää ohjausta. Välillä näyttelijät vain lukevat vuorosanoja toisilleen ja itsekseen! Henkilöt esitellään kuin yläkoulun joulunäytelmässä. Uskomattoman epäkarismaattinen Tommy Gunn tulee kuvaan hölmösti ja vaikuttaa liian kaukaiselta Rocky-elokuvan nyrkkeilysankarilta. Hänen valovoimansa rinnalla IV-osan Ivan Dragokin näyttää supernovalta LED-polttimon vieressä ja kuitenkin Tommy on elokuvassa sentään lähes pääosassa. Eye of the tigerin menestysresepti on soundtrackin puolella vaihtunut ysärirappiin.
Alun mudasta päästyään elokuva paranee hieman, ainakin keskijakson ajaksi ja ansaitsee näin puoli tähteä lisää. Lopulta elokuva jättää kuitenkin runsaasti toivomisen varaa ja osoittautuu lopulta lässähtämistä myös moraalisessa ulottuvuudessa.
Väkivalta, raakuus ja intensiteetti:
Elokuvassa väkivaltaa ei esitetä enää nyrkkeilyurheilun puitteissa, tämä katutappeluun siirtyminen vaikuttaa eittämättä väkivallan luonteeseen ja tekee siitä tuomittavampaa ja joillekin katsojille epämieluisempaa.
Elokuva alkaa koosteella Rockyyn kohdistuvista rajuista iskuista, tarkoituksena on tehdä katsojille selväksi että päähän sattui ja pahasti. Tämä aloitus saattaa olla lievästi intensiivinen, mutta tämän jälkeen elokuva tarjoilee intensiteettiä vasta loppupuolella, jossa kuvataan raju katutappelu. Otteet eivät ole urheiluhenkisiä, lyöntejä ja heittoja käytetään rajusti vahingoittamistarkoituksissa. Nähdään lyhyitä flashbackeja uhkaavista nyrkkeilyottelutilanteista ja eräässä kuvassa Rockyn naama peittyy äkisti verellä. Lisäksi itsen puolustamista väkivallalla käsitellään ajoittain väkivaltaisuuden hyväksi ja Tommy Gunn puhuu isänsä harjoittamasta perheväkivallasta.
Väkivallan käyttämistä itsensä ja maineensa puolustamiseen käsitellään tavalla, joka ajoittain suosii myös lasten harjoittamaa rajua lyömistä. Yläasteikäinen Balboa jr. joutuu koulukiusaamisen ja väkivallan uhriksi ja teemana käsitellään sitä, kuinka hänen isänsä ei opeta häntä tappelemaan vaan opettaa ennemmin omaa nyrkkeilyoppilastaan. Tämä saa juniorin kateelliseksi ja treenaamaan itse ja antamaan lopulta turpiin koulutoverilleen. Tämä väkivallanteko johtaa sopuun kavereiden kesken ja näin esitetään ratkaisumalli, jossa takaisin turpiin antaminen esitetään yksinkertaisena tienä yhteisymmärrykseen ja sovintoon.
Pääteema elokuvassa keskittyy kuitenkin lopulta Rocky seniorin harjoittamaan väkivaltaan kadulla, kun nyrkkeilyottelun ja urheilun suojamuuri puretaan Rocky-elokuvien väkivaltaisuuden ympäriltä, paljastuu alta hienoinen väkivallan ihannointi.
Seksi ja alastomuus:
Elokuvassa on hieman alastomuutta, mutta tätä ei ole esitetty häiritsevästi ja se on melko lievää.
Aivan elokuvan alussa on kohtaus, jossa Rockya kuvataan suihkussa. Profiili nähdään sivulta kokonaan, mutta genitaalialueita tms. ei nähdä. Tommy Gunnin seurassa nähdään pinnallinen ja rinnoiltaan seksikkäästi korostettu liehittelijä, jonka vihjataan olevan promoottorin palveluksessa. Henkilö pelaa flipperiä, jonka kuvituksesta erottuu hämärästi vähäpukeisia naisia. Nyrkkeilijöiden lihaksia ja yläosan alastomuutta ei kuvata läheskään yhtä paljoa kuin aiemmissa osissa!
Kristityt:
Lue väkivaltaisten ratkaisumallien ihannoimisesta Väkivalta-kategorian lopusta. Tämän ulkopuolella Rocky ei ole kristillisen ajattelutavan vastainen.
Nyrkkeilijät hakevat siunausta Isä Carminelta (ja lopulta hän näyttäisi osoittavan hyväksyntää myös katuväkivallalle?). Rocky sanoo “Vain Jumala ei ole väärässä”. Rockyn katumista ja heräämistä todelisuuteen kuvataan hyvin, elokuvan henki ei ole kristinuskolle kielteinen, pikemminkin päinvastoin. Ainoa uskonnollisesti mahdollisesti loukkaava kohtaus on raskaan sarjan nyrkkeilyottelu, joka alkaa Jeesus-maalauksen kuvaamisella. Tämäkin kilpistyy hymähdykseen “Mitä ihmettä, tappeleeks’ ne kirkossa?”. Ei erityisen uskonnollista sisältöä.
Muuta: Ei kiroilua yksittäisiä sanoja lukuunottamtta. Rocky polttaa ajoittain tupakkaa, tämä on “paha tapa, joka palaa takaisin”. Lapsia nähdään polttamassa useaan otteseen.
Kommentit
Jätä vastaus