Up – kohti korkeuksia
Up jatkaa Disney-Pixarin herkistelevää linjaa
Tyylilaji: Animaatio / seikkailu / lasten ja perhe
Valmistusvuosi: 2009
Kesto: 1t 33min
Ikäraja: K7
Ohjaus: Pete Docter
Hyvät: Alku, henkilökuva, inhimillinen tarina oikeasta ihmisestä
Huonot: Taso tippuu alun jälkeen
Rumat: Jonkin verran intensiteettiä
Elokuva: 
Vuoden 2008 WALL-E muutti Disney-Pixarin linjaa perustavalla tavalla. Arvoarvostelut analysoi WALL-E:n lumovoiman perustuvan “erittäin onnistuneeseen ja huoliteltuun animaatiohahmon designiin ja tämän hahmon ympärille rakennettuun tunneympäristöön“. Tähän sympatiointiin luottaen WALL-E “lähti täysin eri teille kuin vahvaan dialogiin perustuvat aikaisemmat Pixarin tuotokset“. Pixarin vuoden 2009 kokoillan animaatioelokuva Up on selvästi edeltäjänsä WALL-E:n perillinen. Tämä tulee ilmi monessa kohden.
Up peittoaa ensimmäisen puolituntisensa aikana kaikki lähivuosien kilpailijansa eräässä erittäin tärkeässä ominaisuudessa: inhimillisessä tarinassa. Upin kuvaus päähenkilönsä Karl Fredricksonin elämästä ja vanhenemisesta on parhaita nykyanimaation keinoin toteutettuja henkilönkehityksiä. Se on pelkistettyä, se on suorasukaisesti tunteisiin vetoavaa, mutta animaatiossa se toimii! Up toteuttaa sen, mikä tuntuu olleen tietokoneanimaatioille tähän mennessä lähes mahdoton tehtävä: Up kuvaa uskottavasti ja koskettavasti tavallisessa reaalimaailmassa elävää ihmishahmoa! Tästä saavutuksesta elokuvaa tullaan kiittämään vielä vuosienkin jälkeen.
Upin ja WALL-E:n ensimmäinen kolmannes ovat tyylillisesti hyvin samankaltaisia. Molemmat luottavat vähäsanaiseen tunteet pinnalle saattavaan tilanteen maalailuun. Up on mahtava elokuva siinä, että se sijoittaa nämä tunteet ihmisen normaaliin elämänkaareen. Up on tarina elämästä ja vanhenemisesta, muistoista ja rakkaudesta toiseen ihmiseen. Upin alkuosa on moraalisesti ylentävää katseltavaa ja tarjoaa paljon hyvää materiaalia sekä lasten että aikuisten omaan kasvuun. Karl Fredricksonista piirtyy inhimillinen ja hellyyttävä kuva, kun hänen vaiheitaan kuvataan pienen pojan innostuksesta kestävän avioliiton kautta aina leskeksi jäämiseen asti. Lopulta Fredricksonin kulmat alkavat painumaan alas vanhainkodin kutsuessa… Up tarjoaa lapsille ja aikuisille monta kiinnityskohtaa ihmiselämän ja vanhuuden pohtimiseen. Tämä on harvinaista.
Upin omaperäinen ja inhimillinen koneisto saa kuitenkin luun rattaisiinsa pian varsinaisen juonikuvion käynnistyttyä. Kaiken tämän todelliselta elämältä maistuvan, joskin myös tarpeeksi hupaisan ja keveän sisällön tilalle käsikirjoitus näet päättää keskiosassaan esitellä teknisen kaulapannan kautta ihmisten kielellä puhuvat koirat. Aivan niin, yksi koirista puhuu jopa hassun korkealla äänellä. Taitaa olla kaulapannassa vikaa. Hohhoijaa. WALL-E:n resepti toistetaan jälleen: innostavan alkumaalailun jälkeen homma pilataan käsikirjoittamisen tason huimalla laskulla. Kumpikaan Pixarin viimeisimmistä elokuvista ei pääse loistavan alun jälkeen käyntiin ja kiinni kunnolliseen dialogiin ja juonikehitykseen. Kaiken Upista edellisissä kappaleissa sanottujen kehujen jälkeen katsoja löytää itsensä katsomasta elokuvaa tarunomaisen jättiläislinnun metsästyksestä kera kaulapannan kautta puhuvien koirien. Upin keskiosa on valtava floppi, se ei pysty lunastamaan niitä lupauksia, joita elokuvan alku antoi luvan asettaa.
Lopussa Up kohottaa hieman pisteitään nitomalla tapahtumia yhteen ja luomalla edes jonkinlaista tarinallista kokonaiskaarta. Vauhtiosissaan Up on ihan mukiinmenevä, vaikkakin 8 vuotta vanhempi saman ohjaajan Monsterit Oy tarjoaakin tällä saralla paljon enemmän. Kokonaiskuvana Up etenee mahtavan alun jälkeen heikkoon keskiosaan ja lopulta ihan mukiinmenevään loppuosaan. Tarinan siirtymät ovat jotakin, johon Pixarin on pakko alkaa kiinnittämään huomiotaan. Studion seuraava kokoillan elokuva Toy Story 3 antaa olettaa liikettä takaisin perinteisempään formaattiin. On vaikeata kuvitella tämän elokuvan alkavan sanattoman sentimentaalisella kuvauksella Buzz Lightyearista ja Woodystä. Tahtoisin jälleen nähdä Pixar-animaation, joka pääsee välittömästi kiinni hyvään dialogiin ja pitää tasonsa loppuun asti!
Väkivalta, raakuus ja intensiteetti:
Kuten monet animaatioelokuvat, Up ei perustu fantasianomaiselle väkivallalle. Up pitää monessa kohden huolen siitä, että katsoja ymmärtää elokuvan maailman sinä samana maailmana, jossa me kaikki elämme. Tämän tähden intensiteetti nousee erityisen paljon kun elokuvassa aletaan kaivella esiin haulikoita. K7 ikärajasta on syytä pitää kiinni.
Elokuvan alkupuolella näemme Fredricksonin lyövän rakennustyöntekijää kävelykepillään, uhrin päästä valuu verta. Useita synkkiä kohtauksia luolissa, näihin pienimpiä mahdollisesti pelottaviin kohtauksiin yhdistyy uhkaava henkilö. Raivoisat koirat jahtaavat päähenkilöitä. Takaa-ajo kohtauksia. Kymmeniä koiria tippuu korkealta jyrkänteeltä veteen, koirat jäävät eloon ja uivat virran mukana pois. Henkiinjäämisestä ei voi olla yhtä varma ihmisen tippuessa usean kilometrin korkuisesta ilma-aluksesta apunaan vain muutama ilmapallo. Lopputulemaa ei näytetä, mutta ilmeisesti hän olisi liiskautunut paseeratuksi tomaatiksi kohdatessaan maan. Monia jännittäviä kohtauksia yläilmoissa.
Elokuvassa on suoraa väkivaltaa hävittäjälentokoneiden ampuessa päähenkilöitä sarjatulella. Myöhemmin huomataan ammusten olevan selkeästi nuolia, ilmeisesti eläinten nukuttamiseen käytettäviä nukutusnuolia. Konekiväärituli on tästä huolimatta kuvattu voimakkaasti sekä äänessä että kuvassa. Mies ampuu päähenkilöitä haulikolla, ei osu.
Seksi ja alastomuus:
Kristityt
Alun perusteella voisi lämpimästi suositella kaikille kristityille. Elokuva saa erityiskiitoksen kauniista avioliiton kuvauksesta. Päähenkilöä kuvataan vaimonsa rinnalla kaikissa elämän vaiheissa, vasta kuolema erottaa avioparin ja tämän jälkeen päähenkilö jää kaipaamaan ja rakastamaan puolisoaan. Vielä kuolemankin jälkeen päähenkilö pysyy uskollisena kumppanilleen – lähes 80-vuotias Fredrickson päättää lopultakin toteuttaa edesmenneen vaimonsa unelman. Harvoin on elokuvassa nähty näin puhdasta käsitystä avioliitosta. Tietysti yksinkertaistetut ja naiivimmatkin kuvaukset ovat animaatiogenressä hyväksytympiä kuin muissa tyylilajeissa. Mutta tätä me kaikki välillä tarvitsemme, ideaaleja jotka ovat puhtaita kuin lasten unelmat! Up on erittäin hyvää materiaalia kristillisen avioliittokäsityksen tukemiseen. Tämän ohella Up opettaa myös arvostamaan ikääntyneitä ja käsittelemään vanhenemista.
Valitettavasti Up tuo edetessään mukaan myös joitakin elementtejä, jotka saattavat häiritä kristittyjä. Ei kuitenkaan mitään sellaista, joka ottaisi arvoa pois edellä mainitulta. Elokuvassa on jonkin verran väkivaltaisuutta, katso edellinen kategoria. Kilometrien korkeudesta tippuvaa miestä ei paljoa surra. Elokuvan toisen päähenkilön, alle 10 vuotiaan Rasmuksen vanhemmat ovat eronneet. Hän haluaisi kovasti isänsä läsnäoloa, mutta ei saa tätä. Myöhemmin käy ilmi, että isä elää naisen kanssa, joka ei ole Rasmuksen äiti. Rasmus odottaa isäänsä itselleen erittäin tärkeään partion palkintotilaisuuteen, paikalle saapuu ainoastaan hänen äitinsä. Rasmuksen uusi ystävä, vanhus Fredrickson saa tuurata isää.
Hetken kuluttua käy selväksi, että Fredrickson ottaa muutenkin isän paikan Rasmuksen elämässä. On vaikeata sanoa, mitä tästä tulisi olla mieltä. Toisaalta on hyvä, että Rasmus saa isähahmon. Toisaalta isän korviketta ei tulisi alkuunkaan tarvita. Laisinkaan tilanteessa, jossa oma isä on vielä elossa. Fredrickson on leski, Rasmuksen äiti ei ole. On hyvä pitää mielessä, että vaikka elokuva haluaakin maalata itselleen onnellisen lopun, ei vanhusystävä voi korvata Rasmuksen isää, joka ei liiemmin halua tavata tai tukea poikaansa.
Kirjoittaja: Matti Pekkarinen
Avainsanat: Animaatio, K7, Lasten ja perhe, Seikkailu
Voit olla kiinnostunut myös seuraavista artikkeleista:
Pankki: 529002-2201386, tai osallistu muulla tavoin
Kommentit
2 Vastausta artikkeliin “Up – kohti korkeuksia”
Jätä vastaus
Kuukauden arvostelu
Keskustelua
Päähenkilö myös lyö yhyä rakennustyömaantekiää kävelykepillä päähän, ja verta nähdään.
Tosiaankin, tuo väkivaltaisuus on hyvä mainita. Veren käyttö tuolla tavalla on kuitenkin ollut näissä animaatioissa aika harvinaista. Lisään tekstiin.