Valheiden verkko
Taivuttaako tiedustelupalvelu islamismin?
Alkuperäisnimi: Body of Lies
Tyylilaji: Draama/ trilleri/ toiminta
Ikäraja: K15
Valmistusvuosi: 2008
Kesto: 2h 11min
Ohjaus: Ridley Scott
Pääosissa: Leonardo DiCaprio, Russel Crowe ja Mark Strong
Hyvät: Toiminta, näyttely, eettisyyden peilaaminen, terrorismin tuomitseminen
Huonot: Tappaminen ainoana ongelmanratkaisukeinona
Rumat: Kiduttaminen, lukuisat tapot, terrorismiin yllyttäminen?
Elokuva: 
Leonardo DiCaprio on lahjakas toimintanäyttelijä ja on oikea mies pääosaan. Jos koet hämmentävän tarpeen kyseenalaistaa väitteeni, katso pohjalle The Departed sekä Blood Diamond ja vakuutu.
Juonen peruslähtökohdat: Roger Ferris (DiCaprio) on CIA:n agentti, joka on niittänyt mainetta Lähi-Idässä. Hänen tehtävänään on saada kiinni muslimiterroristisolun johtaja, joka on aloittanut pommi-iskujen sarjan länsimaiden polvilleen saattamiseksi. Apunaan hänellä on Jordanian tiedustelupalvelun johtaja, karismaattinen ja katu-uskottava Hani (Mark Strong). Roger toimii Ed Hoffmanin (Russel Crowe) alaisuudessa. Juoni etenee tietoa kerätessä, johtolankojen katketessa ja uusia juonia punoessa.
Suurin osa elokuvasta on tapahtuu Lähi-Idässä asukkaiden oikeasti puhuessa arabiaa ja vain juonen sivukäänteet tapahtuvat Uudella Mantereella. Elokuvan toiminta on uskottavaa. Väkivalta on karkeaa ja realistiseksi luotua. Juonirakenne on hyvä, varsinkin Rogerin kehittämä juoni elokuvan edetessä. Näyttelijävalinnat ovat kaikin puolin erinomaiset. Crowe loistaa rutinoituneena organisaattorina, DiCaprio nuoruuden vimmalla härväävänä agenttina ja Strong ihmisen pahuuden nähneenä jämeränä tiedustelupalvelun johtajana.
Valheiden verkossa pistää silmiin erilaisten maailmojen yhteensovittaminen. Suuri osa elokuvan dialogista on Rogerin ja Edin välistä puhelinkeskustelua. Kun Roger läähättää hengenvaarassa operaation kulusta Lähi-Idässä, Ed käskyttää alaistaan rauhallisesti hirmutekoihin Yhdysvalloista käsin hands-free nappi korvassa samalla, kun opettaa pikkupoikaansa käymään pöntöllä tai kannustaa tytärtään nappulaliigapelissä! Siinä missä tiedustelupalvelu hioo huippuunsa terroristien elektronista seurantaa, terroristit palaavat keskiajalle ja kommunikoivat vain paperilapuin ja kasvotusten.
Elokuva maalaa varsin lohduttoman kuvan islamista ja islamin kehittymisen hedelmistä. Onko maallistuvan lännen ja hengellistyvän Lähi-Idän välinen keskusteluyhteys edes mahdollinen?
Väkivalta, raakuus ja intensiteetti:
Elokuvan ikäraja, K15, on nippa nappa kohdallaan. Väkivaltaisen kuoleman riski uhkaa joka käänteen takana, ammuskelukohtauksissa tursuaa veri. Kuitenkin vain muutama tappo näytetään lähemmin konkreettisesti, ne sitäkin karummin. Lasten kanssa elokuvaa ei kannata katsoa lähinnä loppupuolen kidutuskohtauksen vuoksi. Siinä mieheltä lyödään vasaralla sormia myttyyn ja suolletaan islamistista propagandaa muut aistit täyteen.
Valheiden verkko kuitenkin kritisoi Yhdysvaltojen terrorisminvastaisen sodan mielekkyyttä varsin purevasti. Lopussa on mielenkiintoinen piikki Bushin kannattamalle Guantanamon vankileirille: muslimijohtaja sanoo epämääräiseen kellariin kalhlitulle vangilleen “tervetuloa Guantanamoon”, millä viitattiin leirin kiehtovaan ihmisoikeustilanteeseen. Kun Guantanamon vankileirille etsittiin johtajaa, työhaastatteluun kutsuttiin päteviksi ansioituneet Pol Pot, Robert Mugabe, Josef Mengele ja Heinrich Himmler. Ketään sopivista ehdokkaista ei saatu valittua, sillä vain Mugabe on elossa ja hänkin jatkaa ihmiskunnan palvelemista Zimbabwen presidenttinä.
Seksi ja alastomuus:
Valheiden verkosta puuttuu seksuaalisuus kokonaan. Juoneen astuu mukaan kulttuurieroja alleviivaava romanssi, mutta sitä siveellisempää miehen ja naisen välistä suhdetta löytää vaivoin lastenelokuvistakaan.
Kristityt:
Elokuva käsittelee islamismin mukana kulkeutuvaa terrorismia sattumanvaraisia siviilejä vastaan. Vastalääkkeenä terrorismille esitetään silmä silmästä-mallia. Minkäänlaista vuoropuhelua elokuvassa ei käydä länsimaiden ja muslimien välillä.
Uskonnollinen sisältö on pelkästään islamia. Puhutaan “hyvästä uskovasta” (muslimista, joka ei ole terroristi) ja terroristijohtaja paasaa länsivastaista (lue: kristillisen lännen vastaista) islamista johdettua propagandaa. Eräässä kohtauksessa lukuisat muslimijohtajat ylistävät vuolaasti Yhdysvaltoja vastaan tehdyn iskun tekijää oikein tekemisestä.
Muslimit eivät kritisoi muslimien tekemiä pommi-iskuja lainkaan. Mielenkiintoisena keskusteluna on kidutettavan ja kiduttajan välinen dialogi. Vanki sanoo, ettei Koraani salli kiduttamista. Vangitsija perustelee toiminnan siteeraamalla Koraania, mihin vangittu vastaa: “Hienoa. Luet vain yhtä kirjaa ja tulkitset sitäkin väärin.”
Sanottakoon loppuun Raamatullisia näkökulmia. Jeesus toteaa tärkeimmän käskyn olevan Jumalan rakastaminen kaikella mitä on ja että rakastaa lähimmäistä kuin itseä. Jeesus käskee “rakastakaa vihamiehiänne ja rukoilkaa vainoojienne puolesta“, ja rakastaminen on konkreettista toimintaa, kuten alastoman vaatettamista, vangitun ja sairaan luona käymistä ja nälkäisen ruokkimista (Matt 25:31-46). Lisäksi Raamattu käskee meitä antamaan anteeksi: “Olkaa toisianne kohtaan ystävällisiä ja lempeitä ja antakaa toisillenne anteeksi, niin kuin Jumalakin on antanut teille anteeksi Kristuksen tähden“. Sen sijaan, että Uusi Testamentti kehottaisi taistelemaan pahaa vastaan pahalla, se antaa aseeksi totuuden, rauhan evankeliumin, uskon, rukouksen ja Jumalan sanan (Ef.6:10-18).
Elokuvassa sivutaan marttyyriyttä useasti. Muslimi- ja Kristityn marttyyrin välinen ero on mielestäni varsin yksinkertainen. Raamattu tunnistaa marttyyriksi vain uskonsa tähden kuolleen, henkilön joka teloitetaan, koska hän ei suostu kieltämään uskoaan (esim. Stefanoksen kivittäminen Ap.t. 7:54-60). Aivan kuten Valheiden verkossakin, muslimimarttyyriksi luokitellaan henkilö, joka tappaa itsensä surmaten samalla vääräuskoisia Pyhässä Sodassa, djihadissa. Maailmalla kuolee vuosittain suuri määrä kristittyjä marttyyreinä. Edellä kuvatun eron vuoksi otsikoihin päätyvät kuitenkin vain muslimimarttyyrit.
Kirjoittaja: Aleksi
Voit olla kiinnostunut myös seuraavista artikkeleista:
Pankki: 529002-2201386, tai osallistu muulla tavoin
Kommentit
Yksi vastaus artikkeliin “Valheiden verkko”
Jätä vastaus
Kuukauden arvostelu
Keskustelua
[...] 9/11-tapahtumien innoittamista terrorismin vastaista sotaa ja islamismia kuvaavista elokuvista. Kuten usein, mukaan ahtautuu kritiikkiä sekä amerikkalaista että islamistista ihmisyyden poljentaa vastaan. [...]