Venetsian kauppias

17.10.2008 · Aihe: Elokuvat 

Voimakas tarina vihasta ja käsittämätön irvokkuus -elokuvassa

Tyylilaji: /

Valmistusvuosi: 2004

Kesto: 138 min.

Ikäraja:

Ohjaus: Michael Radford

Pääosissa: Al Pacino, Jeremy Irons, Joseph Fiennes

Hyvät: synkkä ja teatraaliset hetkensä omaava tarina, Al Pacino

Rumat: uskonnollinen viha ja epäluuloisuus, irstas seksuaalisuus vieläpä liitettynä kristinuskoon

Elokuva: ★★★½☆

Venetsian kauppias on Shakespearen teoksen filmaus, joka loistaa tasaisella laadullaan kaikilla osa-alueilla. Elokuva herättelee eloon Rakastuneen Shakespearen menestyskaavaa antaen sille samalla toisaalta aivan uuden luonteen. Shakespearen kuvauksessa sekä tunnelmallisesti että visuaalisesti Venetsian kauppias noudattelee edellä mainitun elokuvan tyyliä, seuraava huomattava yhtäläisyys on Joseph Fiennes sankarin roolissa. Venetsian kauppias luottaa kyllä Raskastuneen Shakespearen tavoin ja jopa sitä enemmän ensemble-näyttelijäkaartiin. Kuitenkin lopulta elokuva nousee vahvimmin juuri nimihenkilönsä kuvaukseksi, Al Pacinon rooli on ainoa joka viedään todella perille saakka. Muiden henkilöhahmojen osalta tarinankerronta jää paljon laihemmaksi.

Rakkaustarinaan Venetsian kauppiaassa ei saada puhtia, sen sijaan juutalaisten ja kristittyjen välinen viha tuodaan valkokankaalla esiin varsin elävästi. Venetsian kauppias onkin ensisijaisesti tarina vihasta. Avoimen seksuaalisuuden kuvaaminen heikentää elokuvan arvoa rakkauselokuvana ja toisaalta sen saattaisi toivoa sukeltavan vielä syvemmälle synkkyyteen ja vihan maailmaan. Kuitenkin Al Pacinon esittämä Shylock on henkilöhahmona vihansa kehittymisessä vertaansa vaille. Jotain syvää Venetsian kauppias onnistuu kouraisemaan, kun Pacinon Shylock aloittaa kuuluisan monologinsa. Juuri Al Pacino juutalaisena kauppiaana on elokuvan suola! Ilman sitä se ei maistuisi miltään, roolisuoritus on kunnioitettava. Muutkin roolit viedään läpi hienosti ja shakespearelaista historiallista fiktiota saadaan pidettyä yllä mukavasti.

Elokuvassa on runsaasti sopimatonta sisältöä.

Väkivalta, raakuus ja intensiteetti: ★★½☆☆

Ensinnäkin olisi syytä mainita, että elokuvan sijoittuminen -lokeroon on erittäin kyseenalaista. Tämä saattaa vaikuttaa kategorioiden arvioihin, jotka saattaisivat olla vähemmän shokeeratut osuvamman K11-luokittelun ollessa voimassa. Elokuvan ikäraja on selvästi väärin arvioitu!

Elokuva on tunnelmaltaan jokseenkin synkkä, vaikkei kuitenkaan ahdistava. Lopussa intensiteetti nousee ja väkivallan uhka on ilmassa. Kuvataan miestä sidottuna tuoliin, hänen paitansa revitään auki valmistauduttaessa sydämen leikkaamiseen irti rinnasta. Mies oksentaa pelosta.

Näytä juonipaljastus

Nähdään vilauksena vuohen teurastus. Kaula vedetään auki veitsellä ja verta näytetään valutettavan veteen.

Seksi ja alastomuus: ★★★★½

Elokuva ei missään nimessä sovellu -tavaraksi. Läpi elokuvan kuvataan täyttä naisen etumuksen alastomuutta seksuaalisessa yhteydessä, lisäksi tunnelma on usein orgastinen ja hekumallinen, vaikka varsinaisia akteja ei tarkoin kuvatakaan.

Jo ensimmäisten minuuttien aikana kuvassa vilahtavat ohimennen nännit. Venetsian naisia kuvataan tämän jälkeen jatkuvasti hienoissa puvuissa, joissa on rintojen kohdalla aukio – KAIKKI NÄKYY!! Tissit paljaana kikattelevat naikkoset luovat vahvan vihauksen vapaamieliseen seksuaalisuuteen. Venetsiassa naisten siis kuvataan liikkuvan kaiken aikaa rintamus paljaana (miesten kiihottamiseksi ja vapaamielisen seksuaalisuuden korostamiseksi).

Tämän lisäksi elokuvan alussa herätellään homoeroottisia vihjauksia, miehen nähdään lopulta suutelevan miestä huulille ja miesten välisen rakkauden kuvaamisessa on jatkuvasti hienoinen homoeroottinen lataus tai tämän uhka. Tässä elokuva muistuttaa etäisesti Oliver Stoneen Aleksanteria, vaikkakaan yhtä selkeistä viittauksista ei ole kyse. 1500-luvun lopun vapaamielistä Venetsiaa kuvataan jatkuvassa seksuaalisessa konnotaatiossa. Lopussa vielä nainen suutelee naista huulille molempien elehtiessä lievän seksuaalisesti, aivan lopuksi lähdetään kutemaan hienoin sanankääntein mies+vaimo pareissa.

Seksuaalinen paljastelu elokuvassa on eritttäin häiritsevää ja yhdistyy usein hekumalliseen kujerteluun. Kuvataan pidot, joissa tunnelma on kuin orgioissa, vaikka seksuaalinen kuvamateriaali on sinänsä melko mietoa. Mies puristaa naisen rintaa erikoislähikuvassa, mies ja nainen makaavat pedissä, naiset kulkevat rinnat paljaana, lääppimistä, suutelemista, mies imee naisen rintamusta.

Kristityt: ★☆☆☆☆

Edellisen kategorian häiritsevän sisällön lisäksi elokuvassa on paljon uskonnollista sisältöä ja sen juoni perustuu uskonnollisille jännitteille. 1) Juutalaisten ja kristittyjen välistä vihaa kuvataan. 2) Kristinusko liitetään irstailuun ja juutalaisuus kostonhimoon.

1) Elokuva alkaa ristiä kuljettavan veneen kuvaamisella, tätä seuraa kuvat palavista juutalaisista kirjoituksista. Elokuvan alkutekstit antavat hyvän johdatuksen Venetsian kauppiaan sisältämään uskonnolliseen sisältöön:

Juutalaisviha oli yleistä jopa 1500-luvun Venetsiassa, Euroopan mahtavimmassa ja vapaamielisimmässä kaupunkivaltiossa. Juutalaisten oli elettävä muurien ympäröimässä vanhassa valimossa, jota kutsuttiin Getoksi. Portti lukittiin auringonlaskun aikaan ja sitä vartioivat kristityt. Geton ulkopuolella heidän piti käyttää punaista hattua merkkinä siitä että he olivat juutalaisia. Juutalaisilla ei ollut omaisuutta. Niinpä he lainasivat rahaa korkoa vastaan. Tämä oli vastoin kristittyjen lakia. Sivistyneistö sulki siltä silmänsä, mutta juutalaisia vihaavat uskonnolliset fanaatikot eivät…

Elokuva mässäilee kristittyjen ja juutalaisten välisellä konfliktilla. Molemmat osapuolet vihaavat, halveksuvat ja kiroavat toisiaan. Ilmeisesti kristitty munkki huutaa hurskauden ja lainkuuliaisuuden puolesta ja sanoo ”…mutta jos hän on kiskonut korkoa, saako hän silloin elää? Ei saa! Näihin iljettävyyksiin syyllistyneen on kuoltava, sanoo Herra.” Elokuva antaa väärän kuvan todellisesta kristillisestä ja raamatullisesta ajattelusta, jonka mukaan pitäisi välttää tuomitsemista.

Venetsian kauppiaan, Shylockin, hahmossa myös juutalaisten kuvataan halveksivan kristittyjä. Kristityt saavat ”tuhlarikristityn” tai ”kristityn narrin” ja juutalaiset ”pakanan” tai vain yksinkertaisen halveksivasti ”juutalaisen” nimen. Henkilöistä käytetään usein ryhmän nimeä (”kristitty” tai ”juutalainen”), myös tämän henkilön ollessa läsnä – tämä on yksi merkki alla kytevästä rotuvihasta.

Ruokailetteko kanssamme? - Haistellakseni sianlihaa? Syödäkseni sitä, mihin profeettanne nasaretilainen paholaisen manasi? — en syö kanssanne, juo tai rukoile kanssanne.

Minulla oli tytär. Olisipa hänen miehensä kuka hyvänsä Barabbaan sukua – kunhan ei kristitty!

2) Elokuvassa kristittyjen elämäntapa liitetään venetsialaiseen vapaaseen ja irvokkaaseen seksuaalisuuteen. Juutalaisuus taas liitetään vanhoillisuuteen ja kostonhimoon sekä vihaan. Elokuva loukkaa kristittyjä liittämällä kristillisen toiminnan irstailuun:

Juutalainen! Tulkaa nautiskelemaan kanssamme! - Maistamaan kristittyjen nautintoja!

Tämän lauseen jälkeen kuvataan orgiat. ”Älkää juopuko viinistä, sillä siitä seuraa irstas meno.”

Muuta: Juoppokestit, joissa juopumisen yhteydessä kuvataan seksuaalisuutta.

Voit olla kiinnostunut myös seuraavista elokuvista:

Avainsanat: , ,

Kommentit

Jätä vastaus